Ravista hyvin ja päättele langat. Kytkettävä maadoitettuun pistorasiaan.

Kiinnitinpä kauppajonossa huomioni mikropizzapakkauksen kyljessä olevaan, melko suureelliseen kuuloiseen toimintaohjeeseen: Näin valmistat pizzan. Anteeksi vain, kaikki minua uusavuttomammat, mutta jotenkin en osaa pitää einespizzan uuniin lätkäisemistä "valmistamisena". Se on vähän sama kuin ottaisi hanasta vettä lasiin ja eikkailisi sitten työkavereille, että ihan itse osasin tislata. Kyllä sen valmistusohjeen pitäisi minusta alkaa taikinan tekemisestä.

Ja koska valmistaa pizza ei minusta ole sama asia kuin vääntää mikron nupikkaa, tuli mieleeni, että siinä pakkauksessahan voisi yhtä hyvin olla mikä tahansa muu ohje mihin tahansa asiaan, ihan lystin vuoksi. Kondomipakkauksessa voitaisiin kertoa, miten villasukka parsitaan tai terotetaan luistimet. Sukkahousupakkauksesta olisi mukavaa lukea vaikka viiksienvahaamisohje, hienosti vaihe vaiheelta tietysti. Pyörän pumppuun voitaisiin teipistää kauralasturesepti, ja jossakin virastossa jonottaessaan voisi opetella vaahtosammutinta tuijotellen klingonin kielen ääntämistä. Eikö olisikin vekkulia sellainen?

Osa I: Italiassa on hassua

Italiassa on monenlaisia juttuja: pieniä, isoja, hassuja, ylväitä, rasittaviakin asioita. Melkein harmittaa, etten ymmärtänyt hyödyntää näitä näkökulmia itse reissun aikana ja tarkoituksellisesti kuvata asioita teemoittain - nyt kuvamateriaalini on aikamoista himphamppua. Mutta esitelläkseni ainakin jotain vastaan tullutta ja mieleen jäänyttä rasitan (luultavasti yhä vähenevää) lukijakuntaa pienellä koosteella hassuista italialaisista asioista. Otokset ovat siis pääosin Venetsiasta, mutta jotain materiaalia on kertynyt myös Milanon läheltä Bergamosta sekä itse Milanosta. Milanossa tosin näimme lähinnä tuomiokirkon ja rautatieaseman, joissa ei ollut mitään hassua vaan ainoastaan suurta ja ylvästä.

Eli, ta-daa:



Hassua on esimerkiksi tämä urheilupubin seinällä tönöttävä mainos, joka mielestäni melko ilmiselvästi rohkaisee ei edes alaikäisiä, vaan suorastaan ala-asteikäisiä juomaan olutta. Menisikö Suomessa läpi? Ei menisi.



Minun varpaani eivät kylläkään ole erityisen hassut, ja lisäksi ne sijaitsivat Italiassa hyvin määräaikaisesti. Hassuhkoa on kuitenkin se, että ne varpaat tarkenevat oikein hyvin paljaina hotellihuoneen parvekkeella, vaikka on joulukuun 21. päivä.



Venetsialainen ambulanssi on näin mannermaalaisen mielestä aika hassu.




Tämä saksalaistyyppinen juottola Bergamossa oli hassu myös sisältä, mutta valitettavasti en juuri sillä sisälläkäymiskerralla kantanut kameraa mukana. Ovelle piti pujotella tämän sankan kuusikujan lävitse, ja sisätilat olivat yhtä lailla väärällään kaikenlaista joulukrääsää. Nimenomaan ihan kaikenlaista. Ja oli siellä myös ison golfpallon päällä tasapainoileva Kermit tonttulakki päässä.



Muranon saarella tehdään lasia. Siellä on lasia. Eikä sitten juuri muuta. Tämä lasiveistos oli kokonaisuutena ehdottomasti kaunein turuille ja toreille viritetyistä veistoksista, mutta tässä kuvassa pääosaa esittää persettä näyttävä haikara.



Hassua on sekin, että Venetsiassa on ihmiselle annettu tällainen tilaisuus kävellä suoraan kadulta kanaaliin. Miksi? Itsemurhakandidaattien toimien helpottamiseksi vai? Ainakaan kanaalit eivät houkuttele uimaan, ja tuskin se olisi sallittuakaan. Ne kun ovat moottoriliikenteen keskeisimmät (ja ainoat) väylät koko pitäjässä. Tässäkin kapoisessa kanaalissa paikalliset hurjastelivat tottuneen oloisesti.



Tämä ja muutamat muut joulupukkiotokset kuuluisivat oikeastaan Italiassa on irvokasta -otsikon alle, mutta menkööt nyt hassusta tämäkin viritys. Pakkohan sen käden alle oli mennä piileksimään. Vaikka en kyllä yhtään tiedä, mitä kirouksia se mahtoi langettaa ylleni.



Propellihattuinen Jeesus on auttamatta hassu asia.



Tässä melko monipuolista evästä tarjonneessa puodissa meille sanottiin ennen tilausta, että kinkku on lopussa. "No ham", selvitti se itämaalainen naisihminen. Jotenkin se tiski tuntui kuitenkin puhuvan omaa kieltään.



Hassu sisustuselementti ravintolan seinässä.






Ihmisten ikkunoissa kiipeilevät joulupukit näyttivät, elleivät nyt vallan hirtetyiltä, niin ainakin ei-kovin-tervetulleilta.







Surullista taas on se, että eräät eivät osaa lopettaa mitään kauheutta ajoissa.




Herramme vartioi anniskelutointa baaritiskin yllä.





Venetsialaiset levittävät pyykkinsä hassusti killumaan kanaalien ylle.





Talot oli remonttipaketoitu Huokausten sillan ympäriltä. Surullisen irvokkaan hassua on se, että koko systeemi oli naamioitu taivaaksi. Il cielo dei Sospiri tarkoittaa Huokausten taivasta. Voi huokaus.




Joulukuussa ulkona laulavat undulaatit ovat hassuja ja pitävät varsin kovaa sirkutusta.




Jollakin on meressä yksinäinen tönö.







Miksi tuo patsas ojentaa kättään ja sillä on jotain valkoista juttua ratkaisevassa paikassa? Ehkei niinkään hassua kuin häiritsevää.


Bergamolaisessa ostoshelvetissä oli sellainen kamala moottoroitu joulupukki, joka lauloi karaokehenkisesti joululauluja, ja taustakuorona sillä oli kaksi pikkuoravaäänistä porontekelettä. Tästä hirvityksestä en valitettavasti hoksannut ottaa perinteistä valokuvaa, ja blogger ei näytä tänään huolivan videoleikettä. Surku.

Yksi hassuimmista asioista oli Hotel Una Bergamon bilesuihku, jossa soi 70-luvun discopop ja jossa oli olevinaan saunaominaisuus, mikä käytännössä tarkoitti suihkukopin katossa olevaa kuplivaa vesisäiliötä, josta tuli höyryä. Aivan vieressä oli puhelin, joten suihku oli jokseenkin täydellinen illanviettopaikka: omat valot ja musiikit, evästä voi tilata huonepalvelusta, mahdollinen seuralainen on valmiiksi alasti, ja jos loppuillasta meinaa sammua, ei pääse satuttamaan itseään, kun joka suunnalla on seinä vastassa. Bilesuihkun käyttömahdollisuuksia demonstroiva kuvamateriaali jääköön tässä julkaisematta siveellisyys-, kohtuus- ja rotisyistä.

Jatkoa seuraa joskus tai sitten ei. Nyt täti menee tyhjentämään räkää päästään.