Ja se laulu jonka laadin on melkein sanaton

Äidyinpä tuossa taannoin yötä vasten juhannuskokon äärellä laulahtamaan Martti Haavion (tunnetaan paremmin P.Mustapäänä) runoa Lasinkuultava laulu Juice Leskisen sävelmään. Kuulas tunnelma ehti säilyä jopa yli ensimmäisen säkeistön, mutta toisen aikana ympäristö muistutti realiteeteista.

Minä (laulaen): Tein lasinkuultavan laulun / joko huomaat, tajuat / se vaimentaen vahvistaa / suven äänet ihanat /...

Muu henkilö (karjuen): Mee Pasi* sinne pusikkoon yrjöömään!

Nii. Ihanuus on tilannesidonnaista.

*) Nimi muutettu.